Koettelua

Joo voi hyvää päivää. Ei oo ollu ihan mun päivä tänään. Ja päivä ei oo ees kunnolla alkanu. Aamu meni hyvin siihen asti,ku piti lähtee pyörällä tenttiin. Kolmen polkasun jälkeen yhtäkkiä pyörä muuttu ihan oudoks, ja meinasin tehdä ei-niin-mukavan syöksyn maahan. Onneks vauhti oli hidas, muuten olis voinu oikeesti sattua. No mä soitin äkkiä ukolle ja kerroin, ett jätän tän pyörän nyt tähän alas roskisten viereen, että jos viittisit hakee sen pois, ku en laita sitä lukkoon. Ja jos voisit vilkasta ett mikä ihme siihen tuli.

Lähin pika pikaa kävellen koululle. Mulla olis ollu tosi hyvin aikaa mennä sinne pyörällä , mut nyt tuli niin kiire, että oli paikko laittaa kaverille viestiä, että mä kyl myöhästyn vähän. Onneks se sai vaihettua kahen muun koulukaverin kaa aikaa, ett mulle tuli vartti lisä aikaa selvitä koululle ja vähä tasata hengitystä (mä siis oikeesti kävelin tyyliin voimakävelyä). Meillähän oli siis pareittain tapahtuva suullinen enkun tentti päivän aiheena.

Ja se meni ihan perseelleen. Mä olin NIIN pettyny,ku tulin ulos luokasta. Toi aamune pyöräongelma sekotti mun pasmat nii pahasti,etten muistanu kaikkee, mitä oli aikonu sanoo ja muutenki unohin sanoja suomeks ja hankala sit kääntää ne enkuks, ku ei muista ees omalla äidinkielellään. Ja tottakai opettaja kysy ainaki 3 sellasta kysymystä, joita en ollu aatellu yhtään, ett se vois kysyy. Paskat. Paksat. Paskat. Mä olisin tyytyny neloseen, mut jos menee sen alle ni ARGH. Ny pitää ressata iha himona etätehtäviä ja kirjallista tenttiä, ett niiden avulla sais ees sen nelosen, jos vitosta ei saa piettyy. Yks niistä harvoista aineista, josta oikeesti vetää hyviä numeroit,ni ny sit nui penkin alle. Muilla tenteillä ei hirveenä oo välii, kuha läpi menee (joo siis tää on tää mun motto: kuha läpi menee, ni hyvin menee). Ja ukkoki sano, että ainahan sä sanot, ett meni huonosti, mut silti tulee hyvä numero. No mut mä TIEDÄN, että nyt ei menny hyvin. Piste. Joskus sen vaan tietää.

Huh huh. Sit ku tulin kotia, ni ukko oli viel kellarissa rassailemassa sitä mun pyörää. Ja niinhän siinä kävi, että se joku keskiö-osa on niin paskana, että jarrut ei toimi ja sillä kenties vois ajaa, jos käyttää vaa käsijarrua, mut ei se kovin turvallista ole. Eli ei muuta ku perjantaina pyörä kyytiin Kyyjärvelle ja siellä tapahtuu vaihto sellaseen vanhanmalliseen naistenpyörään. Että ei se ny nii pahasti käyny, ku alkaa aatteleen. Ihan hyvän pyörän saan tilalle. Mut pisti silti viel pari tuntia sitte tosi paljon vihaks. Nyt joudun ke ja pe käydä koulussa autolla.

Mut sit alkaaki syysloma, ja hermot saa vähä lepäillä. Tosin paria etätehtävää pitää vääntää, mut SILTI. Maaseudun rauhassa hermo lepää. Vois käydä kattoo mummoja ja pappaa, ja koiria pitää tietty hoivata ja paijata ja lenkittää. Ja viikon puolivälis vaihetaan sit ukon kotiin, ja siellä sit varmaa kalastusta ja metässä kuljeskelua ja lenkittelyy ja mitä vaa keksiiki. Rentoo meininkii. Ai nii ja saunomista <3. Sekä Kyyjärvellä että Pylkönmäellä. Saunomista <3.

Joo, no jos nyt alkas valmistautuu viel tämän päivän venäjäntunteihin ja sit niiden jälkeen tekis crosstrainerilla tunnin hölkyttelyä ja sit telkkarin annista nautiskelemaan.

Ciao